Mulla oli isäntäperhe Californiassa, mutta se peruuntui. Aluksi mua harmitti etten ehkä pääsekään Caliin, mutta sitten tajusin, että eihän se siitä osavaltiosta riipu! Tietysti mulle tulee huikea vuosi, riippumatta olinpaikasta. Mä itse teen mun vuodesta upean. Lähtöön on muutama viikko aikaa, ja innolla odotan tietoa isäntäperheestäni. Koko ajan tsekkaan sähköpostiani toivoen että STS:ltä (vaihto-oppilasjärjestö) on tullut jo tietoa isäntäperheestä.
Olen unelmoinut vaihtoon lähdöstä jo naperosta asti, ja vihdoin noin vuosi sitten täytin vaihtarihakemuksen. Tähän asti tää koko juttu on tuntunut musta tosi kaukaiselta ja epätodelliselta, enkä oo stressannut yhtään tai ajatellut asiaa sen syvemmin. Nyt parin viikon sisällä mä oikeesti tajusin että nyt se koittaa, kohta mä oon suuressa maailmassa kokemassa uusia ja ihmeellisiä asioita. Mun pari kaveria on jo lähtenyt vaihtoon, ja sen myötä mä oon herännyt siihen todellisuuteen että kohta se koittaa - ette tajua kuinka innoissani mä oon!
Mun kaverit kovasti kyselee, kuinka mä kestän "sitä paniikkia", mutta mulla ei oo sellasta... Mä en oo ehkä oikeesti vielä tajunnut tätä asiaa, että en näe kavereita ja perhettä kymmeneen kuukauteen. Toki ikävä tulee varmasti, mutta mulla on perhe ja kaverit siellä kohdemaassa, eli mulla ei oo mitään syytä huoleen!
Jäännityksellä odotellaan, mitä sähköposti tuo tullessaan!
seuraavaan postaukseen, Roosa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti