lauantai 9. marraskuuta 2013

tanssi - elämän eliksiiri

Heippa ihmiset!
Nyt on kyllä hymy korvissa niin että pihisee! Tulin siis juuri tanssitunnilta, ja fiilis on katossa!
Niille jotka ei tiedä, olen siis tanssinut karnevaalisambaa vuodesta -05 lähtien, joten tanssi on aina ollut suuri osa mun elämää. Jossain kohtaa oon ollut kyllästynyt sambaan, ja halunnut kokeilla jotain muuta, mutta nyt oon kyllä huomannut samban olevan se mun juttu. Täällä mun koulussa on siis Just Dance Club, ja sitä sitten päätin kokeilla tossa jokin aikaa sitten. Se ei oikeen tuntunut mun jutulta, oli vähän liian "ghettoo" mulle, koska samba on tosi naisellinen ja soljuva tanssi, ja tuolla tanssikerhossa oli lähinnä street dancee yms, jotka oli sitten vähän liian kovia mun tyyliin. Tottakai pitää osata mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta toi oli jo kaukana horisontissa mun tyylistä. No, sitten hetken aikaa mietin että mitäs nyt, ja sitten mun host äiti Jana löysi tosta muutaman minuutin pyörämatkan päästä kivan urheilumestan, jossa on Zumbaa ja Jazzerciseä.

Oon aina ollut vähän skeptinen ton Zumban suhteen, koska oon aina jotenkin ajatellut, että se ei oo milläänlailla tanssia, ja muutenkin oon aina kattonut zumbamainoksia vähän hämilläni. Oon ollut kai kahella zumbatunnilla tota ennen, joten tavallaan se ei ollut edes niinkään ennakkoluulo. No, päätin sitten kuitenkin kokeilla. Ehkä tää johtuu siitä, että kaipaan tanssia puolen vuoden tauon jälkeen, mutta se oli tosi kivaa! Siis liikkeet oli helppoja - mikä on ehkä se syy että aiemmin en ajatellut sitä niinkään tanssina, vaan minä tahansa jumppatuntina. Liikkeet oli kuitenki suhteellisen saman tyylisiä mitä siellä kotisuomessa mennään joillain tunneilla, ja jopa samban perusaskelta mentiin tuolla! Eli mä olin väärässä, kyllä se on ihan tanssia. Biisit oli suuri osa brasilialaisia, joten osa niistä biiseistä oli jopa samoja mitä siellä suomessa on sambatunneilla. Tunsin oloni niin ihanan kotoisaksi! Osa liikkeistä oli tosi yksinkertaisia, joten päätin vähän kikkailla ja muutamassa kohtaa tein jonkun askelsarjan tuplatempoon tai lisäsin kikkoja, ja tunnin jälkeen se vetäjäkin tuli mulle sanoon, että se oli hyvä että laitoin vähän joka juttuun lisää haastetta meikäläiselle. Kaikki muut siellä tunnilla oli siis aikuisia mammoja, joten sarjat oli suunniteltu vain urheiluun, joten päätin vähän kikkailla ja pitää taitoja yllä. 
Nyt kyllä oon niin ilonen et ei mitään rajaa! En oo ees tajunnut, kuinka paljon tanssia oon kaivannut tässä puolen vuoden aikana! Samba ei tuu koskaan lähteen pois mun rutiineista, ei koskaan! 

Ja lähtee kaa koo nee!
Rooousi 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti