Eilen halattiin sitten vikaa kertaa mun uusien luokkalaisten kanssa. Oli tuskaa. Ei olla tunnettu kun vuosi, mutta noi ihmiset tuntuu niin tutuilta, ja tuntuu että meillä on yhteistä historiaa äärettömästi. Sain kavereilta ihania kuvia kauheen kasan. Siinä oli noi 150 valokuvaa meistä ja meidän toilailuista. Otan noikin kuvat reissuun mukaan, jotta voin sitten uusille kavereille näyttää kuinka tervejärkisiä ystäviä täällä suomessa mulla on. Okei en ehkä kehtaa näyttää noita julkisesti, mutta mukaan ne tulee joka tapauksessa! Tähän postaukseen en noloja kuvia laita, joten tässä pari asiallisempaa versiota :)
.jpg)
Oltiin siis eilen Elinalla kyläilemässä ja itkemässä mun lähtöä. Tuntuu hassulta, että samaan aikaan oon tosi surullinen että multa jää kaverit tänne, mutta oon vielä enemmän innoissani mun tulevasta vuodesta. En oikein osaa selittää tätä tunnetta, tän voi vaan kokea. Mulla on syke tosi korkeella innostuksesta, ja välillä tuntuu että heikottaa , koska jännitän esim lentoja niin paljon... Eilenkin illalla yritin saada nukuttua, mutta mun päässä vaan liikku niin paljon ajatuksia, etten uskonut sen olevan edes mahdollista. Melkein itkin, koska tiesin että toissapäivänä heippasin yhdet kaverit, eilen toiset kaverit ja mummon, ja tänään torstaina vielä kolmannen kaveriporukan ja lauantaina perheeni, mutta sitten kasvoilleni levisi leveä hymy, odottaen vaihtarivuoden alkamista.
Tunteiden sekasortoa ja muutenkin sekopäisyyttä luvassa seuraavat päivät siis... .:)
Roosa
Ihanaa reissua kummitytölleni :)
VastaaPoista